sunnuntai, 15. maaliskuu 2020

Millä perusteella esimies valitsee some-kanavat ja mitä hän niissä viestii?

https://ksamk-my.sharepoint.com/:v:/g/personal/amiik002_edu_xamk_fi/EUHGvpZ_iaVOsEhWCZUUQRcB4YeO-J6W4X5hwdic9ioRxA?e=U2lHL2

Minäpä kävin omia höpinöitäni videoimassa. :D Videon lisääminen piti tehdä tuolta office365:n kautta, kun en keksinyt miten sen saan tähän muuten liitettyä... 

Videolla kärjistin somen tarpeellisuutta esimiesviestinnässä. Kuten kaikki tiedämme resurssit ovat rajalliset, ellei halua pitää itseään linjoilla 24/7, mikä ei liene kovin kauas kantoinen taktiikka… Ja siihen viitaten näen, että käytettävät kanavat pitäisi tarkasti punnita mikä on hyöty ja lisäarvo suhteessa käytettyihin resursseihin, missä ja miten kannattaa olla mukana ja missä ei. Jos yritetään olla mukana kaikkialla ja kaikessa, lienee lopputulos kaaos, teemalla rapatessa roiskuu… Somekanavien käyttöön otossa tulisi myös tarkastella työntekijöiden digitaitojen omaksumiskykyä, kärjistettynä esimerkkinä toimistotyöntekijöiden on helpompi ottaa käyttöön uusia digitaalisia työvälineitä kuin alalla, jossa tietotekninen osaaminen ei ole niin keskeistä.

Jukka Saksi nostaa kirjassaan Johtaja on media esiin sosiaalinen median moniulotteisuuden. Eri kanavat poikkeavat toisistaan erilaisten käyttäjien, kulttuurien ja toimintamallien myötä. Johtajuuden näkökulmasta merkittävämpiä some-kanavia ovat Twitter ja LinkedIn. Facebook ja Instagram jaotellaan enemmän henkilökohtaisiksi ja viihteellisiksi kanaviksi. Myös YouTube on nostamassa suosiotaan johtajuuteen liittyvien videoiden kautta. (Saksi, Jukka (2016): Johtaja on media). Eri somekanavista LinkedIn on hyvä työväline verkostoitumiseen, oman osaamisen esiintuomiseen sekä apuna rekrytoinnissa. Twitterin haastavuuden esimiesviestinnän näkökulmasta toin esille videollakin, kanavan nopeatempoisuus ja julkisuus asettavat haasteita, mutta tiivistetysti mitä korkeammassa asemassa sitä suuremmalla todennäköisyydellä pitää Twitterin taitaja. Ihmiset haluavat seuraavat seurata ihmisiä, ei yrityksiä. Monella alalla kamppaillaan työvoimapulan kanssa, mihin avuksi heräsi blogin hyödyntäminen työnhoukuttelevuuden lisäämiseksi. Blogilla voisi myös rakentaa positiivista kuvaa yrityksen esimiesviestinnästä. Sosiaaliset työtilat kuten Teams- ja Share-alustat ovat hyviä kanavia tiedonjakamiseen ja projekteihin. Sekä etäkokouksiin, jotka ovat yrityksen ympäristövastuullisuudenkin kannalta järkeviä valintoja.  Yhteenvetona pomosta somessa: Esimies, mieti missä olet, miten olet ja miksi olet?

https://www.youtube.com/watch?v=GLeeT6X1dAc

Videolla Vuoksen suurin koski, Imatrankoski kuohuaa. Veden -kuin myös viestinnänkin- voima on valtava!

Näihin kuohuihin on hyvä päättää tämä oppimisblogini esimiesviestinnästä, kiitos seuraamisesta ja aurinkoista kevättä!

Miia

 

sunnuntai, 8. maaliskuu 2020

Esimiehen tärkeimmät viestintävastuut

kompassi.jpg

Kuva: : https://soste.sivuviidakko.fi/tapahtumat/ms-soste/nayttelypisteet-ja-viestintakanavat

Esimiehen tärkeintä viestintää on huolehtia, että ajankohtaiset informaatiot ja päätökset ovat heidän tiedossaan, joita asia koskee riittävän ajoissa. Palautteen antaminen, tiedon kulun varmistaminen ja avoimiin kysymyksiin vastaaminen sekä puuttuvan tiedon kalastelu ovat myös merkittävässä roolissa.  Näillä varmistetaan, että päivittäinen työ on sujuvaa, mutta laajemmassa kuvassa esimies vastaa viestinnällään myös työyhteisön hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä. Kyky aistia pinnan alla kytevät konfliktit ja sovittelutaidot niiden ratkaisemiseksi ovat hyödyllisiä taitoja, toisissa työyhteisöissä niitä tarvitaan enemmän ja toisissa vähemmän... Esimiehen viestintä ulottuu myös yrityksen ulkopuolelle yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin ja näin ollen yrityksen mainetta ja imagoa - hyvässä ja pahassa. Esimiesviestinnällä voidaan myös vaikuttaa yhteiskunnallisesti. (Juholin, Elisa (2017): Communicare! Helsinki: Infor.)

Vuorovaikutus johtajan työssä (Pekka Isotalus - Hanna Rajalahti) tuo hyvin esiin, että johtajan pitää osata sekä tiedottaa että vaikuttaa. Tiedon kertomisessa on tärkeää havainnollistaminen ja ymmärrettävyys. Omasta kokemuksesta tähän hyvänä esimerkkinä toimii organisaation strategian tuominen suorittavalle tasolle. Ei viisastuta ketään eikä aja strategian toteutumista käytännössä, jos toimintamalli on, että isketään kaikille pumaska käteen ja lukekaa siitä. Näissä tilanteissa on pitänyt miettiä, miten asia esitetään juuri näille ihmisille ja miten konkreettisesti asia tuodaan päivittäiselle käytännön tasolle. Tiedottamisesta nostettiin esille myös argumentoinnin tärkeys, perustellaan päätökset ja suunnitelmat. Sitoutumista päätöksiin helpottaa ja jupinoita nurkan takana vähentää, että tiedetään, miksi toimitaan niin kuin toimitaan.  Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin parhaiten tavoittavaa viestintää on kasvokkain käyty keskustelu, mutta tähän ei nykypäivänä aina ole mahdollisuutta ja silloin on valittava tilanteeseen parhaiten sopiva kanava. Kuitenkin tietyt tilanteet on käytävä kasvotusten vaikka se kuinka vaikealta tuntuisikin, mutta ne ovat niitä esimiestyön karikoita.

 

Ilmarinen on tiivistää hyvin viestinnän merkityksen onnistumisen näkökulmasta, jotta sekä esimies että työtekijä onnistuvat keskitytään kolmeen asiaan:

ilmarinen.jpg

(https://www.ilmarinen.fi/parempaa-tyoelamaa/johda-ihmista/)

 

Haaga-Helian rehtorin Teemu Kokon blogi-kirjoitus aiheesta:

https://aromilehti.fi/artikkelit/esimiehisyyden-uusi-olemus/

 

Aurinkoista viikkoa! Täällä Lappeenrannassa aurinko ainakin nyt näyttäytyy upeasti ja kutsuu ulos tästä koneen äärestä.

Ensi viikkoon, aiheena Pomo ja some.

Miia

 

sunnuntai, 1. maaliskuu 2020

Miten työyhteisöviestintä on muuttunut ja miten se on vaikuttanut esimiehen viestintätapoihin?

Aloitin työurani vuosituhannen alussa kokkina. Sen aikaisesta työelämän viestinnästä kun, vain tekstiviestit ja sähköpostit edustivat digitaalista viestintää, lankapuhelimet lauloivat ja tiedotteet luettiin paperilta, on tultu jättiläisen askelia eteenpäin. Työyhteisöviestintä on muuttunut työelämän murroksen ja teknologian kehityksen myötä valtavasti. Käytössä on paljon erilaisia viestintäkanavia, joissa tieto kulkee nopeasti. Etäkokoukset ovat tulleet osaksi työelämää, mikä on vähentänyt kasvokkain käytävää vuorovaikutusta. Työelämän viestinnän kehitys herättää kuitenkin kysymyksiä: Kuka pystyy vastaanottamaan, hyödyntämään ja sisäistämisestään tietotulvan, puhumattakaan siitä, onko se kaikki juuri kullekin henkilölle tarpeellista? Nykypäivän työelämässä esimiehen tulisi toimia suodattimena: mitä hän viestii, kenelle hän viestii ja milloin hän viestii. Kaikki tieto ei ole tarpeellista kaikille, lisäksi viestinnässä tulisi minimoida työnkeskeytyminen, jolla on taas suuri merkitys työssäjaksamiselle sekä tuloksen aikaansaamiselle. Lisäksi työyhteisöviestinnässä on suuria eroja toimialasta riippuen. Esimerkiksi ravintola-alaa tarkasteltaessa viestinnässä on punnittava käytettävät kanavat ja ajankohdat tarkasti, sillä työvuorot pyörivät päivästä riippumatta kukon laulusta, kun hotelleista aloitetaan aamiaispuuron keittäminen, aamuyön tunteihin kun yökerhon oluthanat suljetaan. Näissä työyhteisöissä paras palaveriaika ei ole maanantaina kello 9…                                                                                   

Pekka Isotaluksen ja Hanna Rajalahden kirjassa (2017): Vuorovaikutus johtajan työssä Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen muistuttaa, että ”Pääsääntöisesti ongelmat syntyvät sähköpostilla ja ratkeavat face-to-face." Sähköisiä kanavia käyttäessä non-verbaalinen viestintä jää puutteelliseksi ja väärinymmärrysten riski kasvaa. Äänenpainoilla, eleillä, ilmeillä ja kehon kielellä on suuri merkitys viestinnässä ja tähän nojaten tavoittavinta viestintää on kasvokkain käyty keskustelu. Pirstaloituneen työelämän myötä se ei kuitenkaan aina ole mahdollista, mikä asettaa vaatimuksia esimiesten viestintätaidoille.

https://www.youtube.com/watch?v=QetgLolOLQQ

Vaativan viestinnän asiantuntija Harri Saukkomaa korostaa, että 70 % johtamisesta on viestintää. Johtajan on nykypäivänä oltava viestinnän moniosaaja, joka hallitsee viestinnän pelikentän laaja-alaisesti ja sujuvasti.

Näillä ajatuksilla toivotan keväistä, alkanutta maaliskuuta. Ensi viikolla aiheena: esimiehen tärkeimmät viestintä vastuut., viestimisiin!

Miia 

keskiviikko, 19. helmikuu 2020

Mitäs nyt tapahtuu?

Aurinkoista helmikuuta,

Olen Miia, 37- vuotias liiketalouden opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Kouvolasta. Liekö iski neljänkympin villitys, kun vielä ennen tuota rajapyykkiä päätin hankkia haaveilemani AMK-tutkinnon ja sitä kohti ollaan nyt menossa. Aiemmin olen työskennellyt ravintola-alalla. Aloitin liki 20 vuotta (apua!) sitten kokkina ja siitä urani on kulkenut  esimiestehtäviin sekä monenlaisissa asiantuntijaprojekteihin. Ravintola-alalla työskentely on evästänyt minut hyvällä paineensietokyvyllä (mitä vain voi tapahtua!), taidolla tehdä nopeita päätöksiä ja kokemuksella johtaa ja kohdata erilaisia ihmisiä. Tämä on oppimisblogini liittyen opintojaksoon esimiestaidot ja -viestintä ja kirjoittelen esimiesviestinnän haasteisiin liittyen lähdeaineistoihin nojaten. Blogin nimiä pohtiessa halusin tuoda esiin viestinnän haasteellisuuden nykypäivänä: kanavia on paljon ja tieto kulkee hurjaa vauhtia. Tietotulva koettelee kykyä sisäistää asioita ja kasvattaa riskiä tärkeän tiedon hukkumisesta tulvan sekaan. Aallokko-termin valitsin myös kuvaamaan muuttuvia olosuhteita: välillä seilataan tyynellä säällä ja matka sujuu leppoisasti. Vastakohtaisesti nousee myrsky, veneeseen tulvii vettä ja kapteenin osaamista mitataan. 

Vielä taustaani liittyen... Olen kotoisin Tampereelta, en kannata Ilvestä enkä Tapparaa, mutta mustamakkara on hyvää. Tätä nykyä asun Lappeenrannassa, niinkuin toisaalla asuva kummityttöni sanoi: "melkein Venäjällä". Olen asunut Etelä-Karjalassa vajaan 15 vuotta, aikoinaan muutin tänne juurikin esimiestyön perässä. Vapaa-aikaa vietän perheen kanssa sekä soitan harmonikkaa. 

Tämä bloggaus on minulle aivan uusi kokemus, tervetuloa mukaan seuraamaan kuinka likka suoriutuu tästä haasteesta...

  • Kuka olen?

    Olen Miia, 37 v. Opiskelen liiketaloutta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kouvolassa. Työkokemusta olen kerryttänyt ravintola-alalta vuodesta 2001, monenlaisissa keitoksissa ja koitoksissa olen ollut mukana. Olen mieleltäni ja kieleltäni tamperelainen, vaikka tätä nykyä asun Lappeenrannassa. Vapaa-aikaa vietän miesväkeni ja koirieni kanssa ja omiin maailmoihin uppoudun soittamalla harmonikkaa.